Polkupyöräetu

Verottajan ohjeistus:

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Koska luontoisetujen tulorekisteriin ilmoittaminen riippuu verottajan ja muiden viranomaistahojen ohjeistuksista, tarkistathan aina uusimmat ohjeet ja esimerkkitapaukset tulorekisterin sivuilta.

Polkupyöräetu muodostuu, kun työnantaja antaa polkupyörän työntekijän yksityiskäyttöön. Pyörä voi olla työnantajan omistama tai hankittu leasingsopimuksella. Polkupyöräedusta on kyse myös silloin, jos työnantaja muulla vastaavalla tavalla järjestää työntekijälle mahdollisuuden käyttää polkupyörää vapaa-ajallaan.

Polkupyöräedusta 1 200 euroa vuodessa on verovapaata tuloa, ja loput veronalaista luontoisetua. Jos työntekijä saa sekä polkupyöräedun että työsuhdematkalipun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa, eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.

Polkupyöräedun arvo määräytyy käyvän arvon mukaan. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Polkupyöräedun määrän laskeminen on kuvattu Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa ja Verohallinnon päätöksessä verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.  

Polkupyöräetu on aina ilmoitettava Tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella, myös silloin kun verotettavaa etua ei muodostu.

Polkupyöräetu voidaan käsitellä joko palkan lisänä tai osana palkkaa. Käsittely vaikuttaa polkupyöräedun palkkalajeihin ja tulolajeihin, joilla etu ilmoitetaan tulorekisteriin eli käytettävien palkkaperusteiden ja palkkalajien kanssa täytyy olla tarkkana. Etenkin ensimmäistä kertaa polkupyöräedun palkkalajeja käytettäessä, kannattaa palkkatapahtumilla tarkistaa erityisen tarkasti, että henkilöltä menee ennakonpidätys ja sivukulut oikein ja että palkkalaskelma ja muut palkkaraportit näyttävät oikeilta.

Polkupyöräedun palkkaperusteissa (Polkupyöräetu verollinen osuus, Polkupyöräetu verovapaa osuus ja Polkupyöräetu verovapaa osuus tyel,tvm) on oletuksena “Ei lomakäsittelyä” eli näitä ei huomioida lomapalkan laskennassa. Kaikki nämä ovat “ETU” tyyppisiä, kuten muutkin luontoisedut, eli vaikuttavat kuukausipalkkaisilla esimerkiksi ylityön a-hinnan laskentaan. Mikäli haluatte näihin muutoksia, voitte olla yhteydessä Jydatukeen.

Palkan lisänä käsiteltävä polkupyöräetu

Jydacom palkat -ohjelmassa palkanlisänä käsiteltävää polkupyöräetua varten on olemassa palkkalajit 70700 Polkupyöräetu verollinen osuus, 70701 Polkupyöräetu verovapaa osuus sekä 90690 Polkupyöräedusta peritty korvaus. Joissakin tapauksissa Polkupyöräedusta peritty korvaus voi olla myös palkkalaji 90691 (mikäli 90690 palkkalaji on jo ollut jossakin muussa käytössä).

 Sekä näitä vastaavat palkkaperusteet (jotta palkkalajit voidaan toistuvaisajossa saada suoraan palkkatapahtumille).

Alla tulorekisterin esimerkkejä palkanlisänä annettavan polkupyöräedun ilmoittamisesta (katso ajantasaisin tieto tulorekisterin sivulta):

Verovapaa polkupyöräetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata polkupyöräetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan polkupyöräedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka aikana se annetaan. Sitä vastoin palkaksi katsottu osuus polkupyöräedusta ilmoitetaan niiltä kuukausilta, kun etu on ollut työntekijän käytettävissä. Polkupyöräedun palkaksi katsottava osuus ja verovapaa osuus on eriteltävä, koska ne vaikuttavat työntekijän kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennyskelpoisuuteen.

Polkupyöräedun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista samalla tavalla kuin työsuhdematkalipun ilmoittaminen. Koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus, palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen.

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus polkupyöräedun verovapaasta osuudesta. Polkupyöräedun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Osana palkkaa käsiteltävä polkupyöräetu, joka pienentää rahapalkkaa

Polkupyöräetu voidaan antaa työntekijän rahapalkkaa alentamalla, jos työnantaja ja työntekijä näin sopivat. Tällaisessa tilanteessa työntekijän sovitusta rahapalkasta vähennetään verovapaata luontoisetua vastaava määrä. Luontoisetu siis alentaa työntekijän veronalaista bruttopalkkaa. Vastaavasti ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alainen palkka alenee. Huomioitavaa kuitenkin on, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu lasketaan palkasta, josta ei ole vähennetty luontoisedun arvoa. Eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttajien näkökulmasta rahapalkkaa alentamalla annettu verovapaa etu on vastiketta työstä, siksi näiden vakuutusmaksujen perusteena oleva palkan määrä eroaa veronalaisen palkan määrästä. Työnantaja ilmoittaa, että rahapalkkaa alentamalla annettu etu on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen liittämällä tulolajiin Polkupyöräedun verovapaa osuus (363) tiedot Vakuuttamistiedon tyypeistä. 

Muuten polkupyöräetu ilmoitetaan tulorekisteriin kuten tavanomaisena palkanlisänä annettu luontoisetu.

Jydacom Palkat -ohjelmaan on perustettu kappaleessa 1.1. mainittujen palkkalajien lisäksi tätä tyel/tvm/tapaturmavakuutusmaksun alaista, mutta verotonta, polkupyöräetua varten oma palkkalaji 70702 Polkupyöräetu verovapaa osuus (tyel, tvm) sekä vastaava palkkaperuste. Tästä palkkalajista menee tulorekisteriin tieto, että kyse on rahapalkkaa alentamalla annettu etu, joka on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista.

Alla tulorekisterin esimerkkejä polkupyöräedun ilmoittamisesta, kun se vähentää rahapalkkaa (katso ajantasaisin tieto tulorekisterin sivulta):

Jos osa polkupyöräedusta on veronalaista etua, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus (364).

Jos rahapalkkaa alentamalla annetusta polkupyöräedusta on poikkeuksellisesti peritty työntekijältä korvaus, se ilmoitetaan tulolajilla Polkupyöräedusta peritty korvaus (420). Maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus (364) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole, maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Polkupyöräedun verovapaa osuus (363) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole ja peritty korvaus vähennetään verovapaasta osuudesta, työeläke- työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee vastaavasti. Maksaja ilmoittaa sosiaalivakuutusmaksujen alaisen määrän liittämällä tulolajiin 363 Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedot.

Lue lisää ohjeesta Työsuhdepolkupyöräedun ja työsuhdematkalippuedun ottaminen huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa (tyoelakelakipalvelu.fi).

Työsuhdematkalippuetu

Verottajan ohjeistus:

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Koska luontoisetujen tulorekisteriin ilmoittaminen riippuu verottajan ja muiden viranomaistahojen ohjeistuksista, tarkistathan aina uusimmat ohjeet ja esimerkkitapaukset tulorekisterin sivuilta.

Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälle antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus on luontoisetua, ja se katsotaan palkaksi. Työsuhdematkalipusta 3 400 euroa vuodessa on verovapaata tuloa. Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa kalenterivuodessa. Työnantajan on aina ilmoitettava työsuhdematkalippuetu tulorekisteriin. Siinäkin tapauksessa, että verotettavaa etua ei muodostu.

Työnantaja ilmoittaa työsuhdematkalipun verovapaan osan tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341). Palkaksi katsottavan osuuden työnantaja ilmoittaa tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342). Ilmoitus työsuhdematkalippuedusta annetaan tulorekisteriin aina edellä mainittuina tulolajeina.

Työsuhdematkalipun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista, koska maksajan on vähennettävä palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan se osuus edun arvosta, josta työnantaja on jo vähentänyt mahdollisesti tulonsaajalta perimänsä korvauksen. Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Jotta etua voidaan käsitellä työsuhdematkalippuna, lipun pitää olla työnantajan hankkima. Työnantaja voi hankkia työsuhdematkalipun eri tavoin:

Työnantaja hankkii matkalipun tai sopii palveluntarjoajan kanssa matkalipun laskuttamisesta kokonaan tai osaksi työnantajalta.

• Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työntekijä saa matkalipun.

Työsuhdematkalippuetu voidaan käsitellä joko palkan lisänä tai osana palkkaa. Käsittely vaikuttaa edun palkkalajeihin ja tulolajeihin, joilla etu ilmoitetaan tulorekisteriin. Käytettävien palkkaperusteiden ja palkkalajien kanssa täytyy olla tarkkana. Etenkin ensimmäistä kertaa palkkalajeja käytettäessä kannattaa palkkatapahtumilla tarkistaa erityisen tarkasti, että henkilöltä menee ennakonpidätys ja sivukulut oikein ja että palkkalaskelma näyttää oikealta.

Työsuhdematkalippuedun palkkaperusteissa (Työsuhdematkalippu verollinen osuus, Työsuhdematkalippu verovapaa osuus ja Työsuhdematkalippu verovapaa osuus tyel,tvm) on oletuksena “Ei lomakäsittelyä” eli näitä ei huomioida lomapalkan laskennassa. Kaikki nämä ovat “ETU” tyyppisiä, kuten muutkin luontoisedut, eli vaikuttavat kuukausipalkkaisilla esimerkiksi ylityön a-hinnan laskentaan. Mikäli haluatte näihin muutoksia, voitte olla yhteydessä Jydatukeen.

Palkan lisänä käsiteltävä työsuhdematkalippuetu

Jydacom palkat -ohjelmassa palkanlisänä käsiteltävää työsuhdematkalippuetua varten on olemassa palkkalajit 70500 Työsuhdematkalippuetu verollinen osuus, 70501 Työsuhdematkalippuetu verovapaa osuus sekä 90680 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus 

Alla tulorekisterin esimerkkejä palkanlisänä annettavan työsuhdematkalippuedun ilmoittamisesta (katso ajantasaisin tieto tulorekisterin sivulta):

Sekä näitä vastaavat palkkaperusteet (jotta palkkalajit voidaan toistuvaisajossa saada suoraan palkkatapahtumille).

Alla tulorekisterin esimerkkejä palkanlisänä annettavan työsuhdematkalippuedun ilmoittamisesta (katso ajantasaisin tieto tulorekisterin sivulta):

Työnantaja antaa työntekijälle työmatkasetelin tai työmatkakortin, jolla työntekijä itse hankkii matkalipun.

• Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työnantaja antaa työsuhdematkalipun ostoon oikeuttavan työmatkasetelin tai työmatkakortin. Antamishetki määrää myös lipun verovuoden.

Työnantaja antaa työntekijälle digitaalisen työmatkasetelin tai työmatkakortin tai lataa työsuhdematkalipun käyttöoikeutta mobiilisovellukseen työntekijän käyttäjätilille. Työntekijä hankkii matkalipun itse.

• Etu katsotaan sen kuukauden tuloksi, jonka aikana työntekijä ostaa lipun. Ostohetki määrää myös lipun verovuoden.

Jos työnantaja ei hanki lippua, vaan työntekijä ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, kyse ei ole työsuhdematkalippuedusta. Tällöin työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Työntekijälle maksettu määrä ilmoitetaan tulolajilla Muu maksettu lisä (216).

Työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun samalta ajalta kertyneen palkan yhteydessä. Jos esimerkiksi työnantaja on antanut työsuhdematkalipun joulukuussa, mutta joulukuulta kertynyt palkka maksetaan työntekijälle vasta tammikuussa, työnantaja voi ilmoittaa työsuhdematkalipun tammikuussa maksettavan rahapalkan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi ilmoittaa edun erikseen omalla ilmoituksellaan viimeistään helmikuun viidentenä päivänä. Maksupäiväksi on merkittävä tammikuun maksupäivä, esimerkiksi tammikuun viimeinen päivä. Etu katsotaan tällöin tulonsaajalle tammikuun tuloksi ja otetaan huomioon, kun seurataan tammikuussa alkaneen verovuoden euromääräisiä rajoja.

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan sen palkanmaksukauden tulona, jona etu on käsitelty työntekijän palkanlaskennassa. Jos verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsitellä palkanlaskentajärjestelmässä lainkaan, voi verovapaan työsuhdematkalippuedun ilmoittaa kerran vuodessa. Suosituksena kuitenkin on, että etu ilmoitetaan sen kuukauden ilmoituksella, jonka tuloa etu on (katso edellä esimerkit lipun hankkimisesta eri tavoin). Esimerkiksi jos tulonsaajalle annetaan työsuhdematkalippuetua 300 euroa helmikuussa, ilmoitetaan tieto helmikuun palkkatietoilmoituksella.  Jos kuitenkin helmikuulta kertynyt palkka maksetaan maaliskuussa, voidaan työsuhdematkalippuetu ilmoittaa samanaikaisesti maaliskuun palkanmaksun yhteydessä tai erikseen huhtikuun 5. päivänä.

Jos työnantaja ei anna matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, vaan hankkii työntekijän käyttöön lipun, jonka voimassaoloaika ajoittuu kahdelle eri vuodelle, työnantajan on jaettava lipun hinta näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa ja ilmoitettava tiedot vastaavasti palkkatietoilmoituksilla. Lippu on ilmoitettava tällä tavoin, vaikka verovapaata työsuhdematkalippuetua ei käsiteltäisikään palkanlaskentajärjestelmässä.

Työnantaja voi periä omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta. Omavastuuosuus ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Peritty korvaus ilmoitetaan täysimääräisenä, vaikka se olisikin suurempi kuin palkaksi katsottu osuus. Peritty korvaus pitää vähentää palkaksi katsottavasta osuudesta. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Jos työntekijä saa sekä työsuhdematkalipun että polkupyöräedun, niiden verovapaa määrä voi olla yhteensä korkeintaan 3 400 euroa. Työnantajan antama polkupyöräetu vähentää siten työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää.

Työsuhdematkalipussa veronalaisen ja verovapaan edun määrä arvioidaan koko vuoden ajalta, toisin kuin muissa luontoiseduissa, joiden määrä arvioidaan kuukauden ajalta. Jos työsuhdematkalippu annetaan kerran vuodessa, esimerkiksi vuoden alussa ja korvausta peritään säännöllisesti koko vuosi, käytännössä vuoden alussa henkilölle muodostuisi veronalainen etu, koska maksaja ei ole vielä ehtinyt periä kuin ensimmäisen kuukauden korvauksen edusta. Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia edellä kuvatussa tilanteessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen, jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa.

Jos työsuhdematkalippuetu on annettu vuoden alussa koko vuodeksi ja työsuhde päättyy kesken vuotta, maksajan on korjattava antamansa ilmoitukset. Tällöin työsuhdematkalippuetua on vain se osuus, joka kohdistuu työssäoloaikaan. Loppuosa työsuhdematkalipun arvosta on palkkaa, ellei työnantaja peri siitä korvausta. Lippu on korjattava palkaksi käyttäen palkan tulolajeja viimeistään viimeiselle palkanmaksukuukaudelle.

Osana palkkaa käsiteltävä työsuhdematkalippuetu, joka pienentää rahapalkkaa

Työsuhdematkalippuetu voidaan antaa työntekijän rahapalkkaa alentamalla, jos työnantaja ja työntekijä näin sopivat. Tällaisessa tilanteessa työntekijän sovitusta rahapalkasta vähennetään verovapaata luontoisetua vastaava määrä. Luontoisetu siis alentaa työntekijän veronalaista bruttopalkkaa. Vastaavasti ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alainen palkka alenee. Huomioitavaa kuitenkin on, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu lasketaan palkasta, josta ei ole vähennetty luontoisedun arvoa. Eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttajien näkökulmasta rahapalkkaa alentamalla annettu verovapaa etu on vastiketta työstä, siksi näiden vakuutusmaksujen perusteena oleva palkan määrä eroaa veronalaisen palkan määrästä. Työnantaja ilmoittaa, että rahapalkkaa alentamalla annettu etu on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen liittämällä tulolajiin Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) tiedot Vakuuttamistiedon tyypeistä. 

Työsuhdematkalippuetu ilmoitetaan tulorekisteriin kuten tavanomaisena palkanlisänä annettu luontoisetu.

Jydacom Palkat -ohjelmaan on perustettu kappaleessa 2.1 mainittujen palkkalajien lisäksi tätä tyel/tvm/tapaturmavakuutusmaksun alaista, mutta verotonta, työsuhdematkalippuetua varten oma palkkalaji 70502 Työsuhdematkalippuetu verovapaa osuus (tyel, tvm) sekä vastaava palkkaperuste. Tästä palkkalajista menee tulorekisteriin tieto, että kyse on rahapalkkaa alentamalla annettu etu, joka on eläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alaista.

Alla tulorekisterin esimerkkejä työsuhdematkalippuedun ilmoittamisesta, kun se vähentää rahapalkkaa (katso ajantasaisin tieto tulorekisterin sivulta):

Jos osa työsuhdematkalippuedusta on veronalaista etua, se ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla 342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus.

Jos rahapalkkaa alentamalla annetusta työsuhdematkalippuedusta on poikkeuksellisesti peritty työntekijältä korvaus, se ilmoitetaan tulolajilla Työsuhdematkalipusta peritty korvaus (415). Maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus (342) ilmoitettavasta osasta. Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole, maksaja vähentää perityn korvauksen tulolajilla Työsuhdematkalipun verovapaa osuus ilmoitettavasta osasta (341). Jos palkaksi katsottavaa osuutta ei ole ja peritty korvaus vähennetään verovapaasta osuudesta, työeläke-, työttömyys- sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen ansio alenee vastaavasti. Maksaja ilmoittaa sosiaalivakuutusmaksujen alaisen määrän liittämällä tulolajiin 341 Vakuuttamistiedon tyyppi -tiedon.